Idea Nollasta syntyi, kun Luka Balać, Carlos Henriques ja Albert Franch Sunyer halusivat kehittää ravintola-alaa ympäristöystävällisemmäksi. Vuonna 2016 alkunsa saanut Nolla on näyttänyt, että kestävän kehityksen periaatteiden mukaan toimiminen onnistuu ilman, että tarjotun ruoan herkullisuudesta, palvelun laadusta ja muista ravintolatoiminnan tärkeistä elementeistä tarvitsee tinkiä.
”Nollan kehittymistä on ollut ilahduttavaa seurata. Valitsit sitten lasillisen tiskillä pieteetillä valmistettujen näppipalojen kera tai täyden illalliskokemuksen juomineen, niin ravintolan osaamisesta saa nauttia aina sisäänkäynnistä laskun maksamiseen asti. Nolla tarjoaa asiakkailleen kovatasoisen, täysvaltaisen ja huolettoman nautinnon”, kertoo Suomen Gastronomien Seuran puheenjohtaja Joni Kiiski.
”Nollan konsepti on rakentunut kestävän kehityksen arvojen ympärille ja niiden mukaan toimiminen on meille itsestäänselvyys. Emme ole koskaan valmiita, ja siksi pyrimme kehittämään toimintaamme jatkossakin. Olisikin ihan mahtavaa nähdä, että tulevaisuudessa kestävä kehitys ja kiertotalous olisivat ravintola-alalla niin arkipäiväisiä asioita, ettei niitä tarvitsisi erikseen edes korostaa”, kuvailee ravintoloitsija Luka Balać.
Pääosassa laadukkaat suomalaisia ainekset
Tekemällä laajaa yhteistyötä suoraan sekä tuottajien, suunnittelijoiden että insinöörien ja arkkitehtien kanssa Nolla pyrkii vähentämään jätettä raaka-aineista ja pakkausmateriaaleista lähtien vesi- ja energiatehokkuuden minimointiin saakka. ”On ollut mahtavaa huomata, että kestävä kehitys ei tarkoita kompromisseja ruoan laatuun. Tarjoamme vieraillemme annoksia, joissa eteläeurooppalaiset juuremme näkyvät ja lähituotetut sesonkiraaka-aineet pääsevät loistamaan”, Balać selvittää.
Kiiski jatkaa samalla linjalla. ”Kotimaiset kalat, kasvikset, riista, sienet ja marjat loistavat Nollan annoksien tähtinä. Ruokalajeista huokuu gastronominen osaaminen ja makujen yhteensovittamisen taituruus. On upeaa seurata, kuinka ravintolan keittiö ja sali yhtenä tiiminä välittää esimerkiksi kokonaisena paistetun kalan arvostuksen asiakkaalle asti. Tinkimättömän käsityön ja perinteisen luonnon antimet tarkkaan hyödyntävän keittotaidon maistaa läpi vuodenaikojen.”
Oma panimo syntyi sattumalta
Ytimekäs juomalista on mietitty ja valittu ympäristöä kunnioittaen. Persoonallisen lisän tuovat oman panimon, Mamu Brewingin, oluet. Nolla hemmottelee myös alkoholittoman ruokajuoman ystäviä itsetehdyillä, mehupohjasilla vaihtoehdoillaan. ”Meillä on ilo tehdä yhteistyötä monien pienten viinitilojen ja tuottajien kanssa, jotka jakavat arvomme. On mukava ilahduttaa Nollan vieraita laadukkailla viineillä, joilla on mielenkiintoinen tarina. Panimotoimintaan päädyimme sattuman kautta, mutta omien oluiden kehittäminen on ollut valtavan mielenkiintoista. Valmistamme paikan päällä vivahteikkaita ja pääosin matalan alkoholipitoisuuden oluita, jotka sopivat hyvin yhteen Nollan ruoan kanssa”, Balać kertoo.
Rennon kortteliravintolan tunnelmaa
Nollan tunnelma ja sisustus on suunniteltu jokaista yksityiskohtaa myöten. Astiat ovat käsityönä valmistettuja ja aterimet kierrätettyjä. Vesilasit ja -karahvit ovat saaneet uuden elämän vanhoista vesi- ja viinipulloista. Pöydissä koristeena olevat pienet maljakot ovat osittain kakkoslaatua ja lautasliinat pellavaa. Ravintolan tuolit ja pöydät on hankittu tätä toimitilaa varten, mutta tehty kestämään eliniän. ”Monet tärkeät päätökset tehdään suunnittelupöydällä, ja Nollassa kaikki ennakkoon suunniteltu on herätetty hienosti henkiin sekä viety loppuun asti johdonmukaisen palvelukokemuksen tuottamiseksi”, Kiiski hehkuttaa.
”Vuoden ravintolan titteli on koko Nollan perheelle ihan valtava kunnia. Tämä on meille kiitos jo tehdystä työstä ja osoitus siitä, että olemme oikealla tiellä. Lämmin kiitos siis kaikille Nollan vieraille ja ystäville, omalle Nolla-perheellemme, yhteistyötuottajillemme sekä tietysti Suomen Gastronomien Seuralle tästä tunnustuksesta”, Balać riemuitsee.
Kuvat: Nikola Tomevski